Ensin oli metsää, järvi- ja suomalmia sekä joki, jossa koski nimeltään Haapakoski. Tuolloin oltiin osa Surnuinmäkeä.
Vuonna 1842 Pieksämäen nimismies ja ruotupataljoonan päällikkö Kapteeni Johan Fredrik Molander ja Mikkelin lääninkamreeri Johan Reinhold Holmberg perustivat Haapakosken partaalle järvimalmiruukin. Tästä alkoi Haapakosken kylän kehittyminen ja kylän oma historia. Ilman ruukkia ei olisi kylää. Ruukilla jalostettiin ja valettiin metallia 169 vuoden ajan. Ruukin nykyinen omistajaperhe kunnostaa ruukkialueen kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä ja rakennuksia, sekä pitää huolta ruukkimiljööstä. Ruukkiin on mahdollisuus tutustua opastetuilla kierroksilla.
1960 luvulla kylällä asui satoja ihmisiä. Koulussakin oli reilusti yli 100 oppilasta. Haapakosken koulu on ollut Pieksämäen ensimmäisiä kouluja. Tehdas rakennutti erillisen koulutalon v. 1877 – siis nykyisen Seurantalon. Koulu kävi kuitenkin ahtaaksi ja Pieksämäen kunta päätti rakentaa uuden koulun 1935. Vanha koulutalo vuokrattiin suojeluskunnalle.
Ruukin arkistoissa on tietoa ruukin toiminnasta ja luonnollisesti Haapakosken kylästä v. 1892 alkaen . Kesällä 2020 jyväskyläläinen Pia Tolvanen siivosi ja järjesti Haapakosken ruukin mittavaa arkistoa, joka käsittää tietoa aina 1890 – luvulta lähtien. Nyt työ saa toivottua jatkumoa tutkimuksen merkeissä. Teollisen kulttuurin tutkimusrahasto on myöntänyt apurahan Jyväskylän yliopiston dosentti FT Timo Särkälle, Haapakosken ruukin raudanjalostuksen ja teollisen kulttuurin historia 1842-2022 tutkimukseen. Asiakirjoja on mm. Suomen suurlakon (1905) ajalta ja Suomen sisällissodan (1918) ajoilta. Toivotamme Timolle mielenkiintoisia hetkiä Haapakosken ruukin tutkimustyön parissa.
Työväen sivistysliitto, Pieksämäen opintojärjestö keräsi aineistoa Haapakosken tehdastyöväestön kulttuuriharrastuksista. Vuonna 1989 Aija Myyryläinen kokosi aineiston ja kirjoitti julkaisun ”Työväenaatetta ja iltamia: haapakoskelaista työväenkulttuuria vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle.” Julkaisua saattaa olla vielä selailtavaksi seurantalolla tai Haapakosken Ruukilla.
Kulttuuriharrastuksiin lukeutui mm. kuuluisa Voimistelu – ja urheiluseura Pyrintö. Pyrinnön urheilujoukkojen mitali – ja palkintokokoelmaa on ainakin osin tallessa. Pyrinnön alajaostona toimi näytelmä – ja iltamatoiminta. Näytelmiä harjoiteltiin vuosittain 4–5 kappaletta ja aktiivisesti käytiin esiintymässä myös muualla – turneematkoilla. Osa kulttuuritoimintaa olivat myös erilaiset työväestön juhlat ja kyläilyperinteet.
Seurantalo
Huhtikuusta kesäkuuhun 2014 seurantalon ulkoverhousta kunnostettiin Kotiseutuliiton tuella.
